9.1.2018

Valoisa iltapäivä







Vartin yli yksi istuin kahvihuoneen pöydän ääressä ja kävin epäuskoisena läpi, että missä mun pitäisi olla. En keksinyt mitään unohtunutta oppituntia ja loppuviikonkin tunnit tuli mietittyä jo edellispäivänä. Edelleen häkeltyneenä ja lukujärjestyksen monennen kerran kerrattuani uskalsin puoli kahdelta lähteä kotiin. Kyllä, tämä päivä oli todellakin tässä!

Uudenvuodenlupaukseni siitä, että keskityn tasapainoisemmassa suhteessa kotiin ja töihin, toteutui tänään. Hain lapsen ja tein ruokia ja pyykinpesuhommia siihen kellonlyömään asti, jolla syksyn aikana usein vasta raahauduin kotiin. Ja kyllä se taitaa tuo auringonvalo olla, jonka voimin saan kotona ylipäätään mitään aikaiseksi. En voisi olla onnellisempi, että ollaan menossa kohti kevättä ja valoa. Sen, ja ihanan iltaruskon voimin kestän ajatuksen, että silti se pimeä tuli sieltä ja väsähdytti mut näinkin valoisan ja toimeliaan päivän päätteeksi kuin seinään.




2 kommenttia:

  1. On ihanaa lähteä puol kaks kotiin! Munkin tiistai on lyhyt ja oon tehnyt itelleni säännön, että tiistaisin myös lähden kotiin heti tunnin jälkeen. Tänään kotona lämmitin ja luin kirjaa ja virkkasin ennen kuin lähdin keramiikkatunnille. Ihana tiistai! Valoa viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, valoa sinunkin viikkoon! 😊 Ihana päätös! Mulla on keskiviikko työläs, ja se jää yleensä tiistaille suunniteltavaksi. Mutta torstait voisin päättää jatkossa aikaisin! Niin ylellistä tuo oli. 😊❤

      Poista