Viikonloppu oli tunnelmanvaihdoksineen ja arjesta irtautumisineen liki maaginen. Päätös Provinssiin lähtemisestä oli syntynyt vain paria päivää aikaisemmin, eikä päivän suunnitelmat olleet selvillä vielä aamullakaan kuin sen verran, että lapset vietäisiin yöksi Mummolaan. Matkalla yltiöoptimistisen olotilan takia suoritettu pikagooglaus osoitti yllättäen, että festarin lähimmästä hotellista olikin vapautunut pari huonetta. Yksi sellainen, kiitos!
Eikä keski-ikää lähestyvä, alkuun apeahko ja selkäkipuja poteva rouvasihminen olisi ehkä jaksanutkaan festaripäivää ilman hotellissa nautittuja väliaikakahveja ja kenkien vaihtoa. Ja tuntuihan se nyt muutenkin aika ylelliseltä kävellä suoraan yön viimeisestä konsertista hotellihuoneeseen, suihkutella kylmenneet jalat lämpimiksi ja lojua tovi kuninkaallisessa kylpytakissa yöteetä hörppien.
Provinssissa en ole aikaisemmin sisällä asti käynytkään. (Tai no...) Miehelle sen sijaan reissu oli paitsi kesän perinteinen kohokohta, myös nostalgiamatka aina teinivuosiin saakka. Nautin hänen fiiliksistään. Nautin toki kaikesta muustakin, vaikka tiedostinkin ärsyttävästi, etten ainakaan alkuun näyttänyt siltä. Mutta nautin kyllä. Musiikista ja kesästä. Ja vapaudesta. Nautin kauniiden festarilookien ihastelusta, riehakkaista ihmisistä, tuttujen tapaamisesta ja lyhyistä höpöhöpöistä hyväntuulisten ventovieraiden kanssa.
Pari kertaa mentiin Mr Piin kanssa eri suuntiin, kun rajuhkot bändit kävivät korville ja strobovalot aivoille. Hakeuduin pienempien lavojen indietunnelmaan, taideteoksia ihailemaan, puun alla soittavan huikean osakuntaorkesterin tahtiin jammailemaan tai jokirantaan lähes yksityistä tulishowta seuraamaan.
Päivän kohokohta oli tietenkin Ultra Bra. En tiennyt, että osaisin kaiken ulkoa. Ja niin osasi meren kokoinen yleisökin. Tunnelma muodostui aika isoksi ja hurmokselliseksi. Jopa koskettavaksi.
Tämä meni niin lomasta. Ihan todella. Aika huippujuttu, että päätettiin mennä. Ja huippujuttu myös, ettei tultu yömyöhään tylsästi kotiin vaan vietiin fiilis lomasta ihan maksimiin saakka. Ei etelänloman oo pakko suuntautua Välimerelle, kun läheltäkin löytyy tämmöinen Provence.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti