Nyt on kuulemma ja näemmä supermuodikasta olla korostetun tavallinen. Pukeutumisen suhteen sanotaan olevan coolia sekoittua massaan, eikä erottua siitä. Sisustuksessa kuumia juttuja ovat maisemataulut, kanavatyöt ja ryijyt. (Onneksi tämä ei ole tieteellinen julkaisu, eikä lähdeviitteitä tarvita...)
Siksipä olen vakuuttunut siitä, että kahvipöydän kattauksessa on pian trendiherkkuformaattina klassinen kuivakakku. Jota tietenkin kutsutaan tyylikkäämmin kahvikakuksi tai maustekakuksi. (Onko niillä keskenään jotain eroa?)
Testasin äidiltä saamaani lempikakun reseptiä. Hyvin perinteinen (eli trendikäs) 7 minuutin kakku ja päällä ylimakea sokeri-kerma-voikuorrutus. Namps! Tosin tuo nimi on aivan harhaanjohtava. Ensinnäkin jouduin lähtemään kauppaan kesken leivonnan, kun kananmunat olivat menneet salaa loppumaan. Mr Pii oli etukäteen fiiliksissä, kun oli luvassa niin nopeatekoinen kakku. (Luulin, että se vinoili, mutta ilmeisesti ei.) Eli siis vatkauksen kestohan oli se 7 minuuttia. Kaikenlaisia haasteita tuli, mutta ensikerralla osaan paremmin mm. sekoittaa tomusokerin kuuman sokerin ja voin sekaan. Ongelmia tuli myös siinä vaiheessa, kun munakello vartti ennen pirisemistä päätti lopettaa nakuttamisen, eli vähän meni liian rapsakaksi pinta. Mutta Namps silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti