Joskus on semmoisia päiviä, kun ei ole mitään syvällistä kerrottavaa. Eikä mitään, mihin pyytää mielipiteitä tai kommentteja.
Käsityöt ovat keskeneräisiä, eikä muutenkaan ole mitään, mitä esitellä.
Viikonlopun kuvat ovat perhealbumikamaa, joten niistäkään ei riitä jaettavaksi.
Silloin täytyy kai kiertää puutarha, kuvata auenneet kukat ja kartoittaa, mitä seuraavaksi voi alkaa odotella kukkiviksi. Säikähtää vähän pusikoissa pomppivia pajulintuja (?) ja ihmetellä, kuinka kuuma on. Eikä tunnu edes ukkoselta tänään.
Mitäs sitä keksisi tälle päivää? Lähtisikö Powerparkiin? Ottaisiko riskin ja kävisi lasten kanssa vähän shoppailemassa? Vai kahvilassa? Leikkipuistossa? No, ainakin ne pitäisi herättää. Aina yhtä vaikea saada itseni uskomaan, että iltanukutus on huomattavasti helpompaa, kun päiväunet ajoittaa sopiviksi. Mutta kun tästä tämän hetken hiljaisuudestakin olisi niin mukava vielä piiiikkupikkuhetken nauttia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti