28.3.2013

Nukutaan ja syödään


Ruoka-aika, suu auki!

En oo oikein koskaan ollut semmoinen fyysisten tarpeiden ihminen. Mulle sopii, että nukutaan silloin, ku siihen on tilaisuus ja syödään, kun huvittaa tai tulee jotain hyvää vastaan.

Miehen kanssa elämän jakaminen toi tähän asiaan uuden näkökulman. Ruokaostokset alkoivat maksaa triplasti ja reissuissa tuli tärkeimmäksi asiaksi ruokapaikan etsiminen, riittävän ajoissa. Ehdottoman tärkeä tuo viimeisin pointti.

Ja sitten voitte kuvitella, millaista elämä nyt on: enimmäkseen nukkumista ja syömistä ja niistä puhumista. Miten meni yö? Kuka nukkui kuinkakin? Koskas Hän menee nukkumaan? Oota mä syötän tän eka. Tuo kaupasta tälle hedelmäsoseita. Missäs mä voisin lämmittää tälle ruoan? Nukkuiko toi päiväunia? Mitä söitte, söikö hyvin? Ei voida vielä lähtee, kun ton pitää syödä ja toi nukkuu. Mä käyn nukuttaas tän. Ja mä oon valvonut yöllä niin ja niin paljon, voitko sä herätä nyt ja saat sitten jossain vaiheessa vähän nukkua.

Eihän tämä nyt sentään ole maailman suurin valivalivalituksen aihe, tavallista elämää vain. Mutta mä vain ihan pikkuisen ja huomaamattani haaveilen ajasta, kun koko perheen tarpeet kulkisivat jotakuinkin samaan tahtiin. Ja itse voisin sitten siinä lomassa nukkua silloin, kun siihen on tilaisuus ja syödä, kun huvittaa tai tulee jotain hyvää vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti