29.12.2012

Enemmän duuoo ku sooloo

Voiko sanoa keksineensä ajatuksen itse, jos vasta myöhemmin tajuaa, että joku muukin on sanonut aiemmin niin?

Minun puolikkaani on innokas hiljaisuuden täyttäjä, elämäntapaääntelijä ja älyttömyyksien hoilottelija. Jossain vaiheessa, lopulta, rohkaistuin itsekin silloin tällöin kotona lauleskelemaan, mutta aina mun rallattelun päälle alkoi vyöryä kovaääninen miessoolo (toinen niin innostui laulukaverista, ettei kyennyt hillitsemään itseään, ja sai mut hyytymään). Huomauttelin, ettei toisen sooloa saa varastaa.

Nyt olen huomannut, että soolomme vuorottelevat jo aika luontevasti: osataan antaa tilaa toiselle ja odottaa omaa vuoroaan. Tarttua toisen tekemiin juttuihin oikealla tavalla.

Mutta duuoon tuntuu olevan vielä matkaa. Olisi ihanteellisinta kyetä laulamaan samaa kappaletta yhtä aikaa, kokematta tarvetta sooloilla. Ja vaikkapa vielä äänissä tai muuten hienosti sovitettuna. Ja sitten meillä olisi tässä tämä taustakuorokin kehitteillä...

En tiedä, missä vaiheessa ajatus siirtyi niistä arjen lauluhetkistä koskemaan ihan yleisesti parisuhdetta. Mutta otetaanpas tavoitteeksi, vaikkapa uudenvuodenlupaukseksi, duettojen opettelu.




(Taustakuoro laulaa sängyssään tällä hetkellä 
"viisi ankkaa lähti leikkimään vuorten taa kauas pois. 
Äitiankka sanoi vaaaaaa, ei yhtään ankkaa tullut takaisin. 
Silloin. Isäankka. Nousee lammesta ja sanoo AAAAAA." 
Taustakuoron pitäisi nukkua tähän aikaan.)

2 kommenttia:

  1. Tulin hyvälle mielelle kun tätä luin :)! Kävin jo pariin otteeseen tänään ennemmin kattoos että oisko sulla jotain mielen päällä ja nyt kolmas klikkailu tuotti tulosta. Mullakin on täällä kotona seurana kaksikin ääntelijää, Armas ihan omalaatuisilla äänillään ja sit O ties millä kaikella. Mä en oo vielä kovin äänekkääksi ryhtynyt, ehkä sit vähitellen aloitan sooloilun minäkin.

    VastaaPoista
  2. Kiva, että mua klikkaillaan! ;) Oma ääni siellä kotona kuuluviin vaan: kukin vuorollaan sooloissa ja sitten kertosäkeet yhdessä. ;)

    VastaaPoista